Epäonniset retiisit

No niin, olen hehkuttanut tähän mennessä hyvin onnistunutta yrttien kasvatusta. Tunnustettakoon, että toiselle yritykselle ei käynyt ihan niin hyvin. Istutin yrttien jälkeen suureen kasvatusastiaan retiisiä ja salaattia. Kaikki meni hyvin, siemenet itivät ja lähtivät tekemään sirkkalehtiä. Viljelmä viihtyi hyvin ruokapöydän reunalla aurinkoisen ikkunan edessä. Niin viihtyi joku muukin...

Yhtenä aamuna kömmin puoliunessa keittiötä kohti, kun tajuan toisen kissoistamme seisovan ko. astiassa "oh shit" -ilme naamataulussaan. Kissa jähmettyi ensiksi hetkeksi, kunnes tajusi, että on parempi ottaa jalat alleen mahdollisimman nopeasti. Pikainen vilkaisu taimia kohden ja tässä lopputulos:

Salaatin taimet eivät olleet kelvanneet, niitä oli vain tallottu paremman ruokailuasennon saamiseksi. Sen sijaan retiiseistä melkein puolet kokivat "harvennuksen".

Ei muuta kuin uusia siemeniä multaan ja koko helahoito parvekkeelle, paleltuvat tai eivät. Tällä hetkellä salaattia on pari taimea, sillä linnut söivät loput, ensimmäiset retiisit ovat honteloita ja kenollaa miten sattuu ja uudemmat retiisit näyttävät ihan "ookoolta"... vielä.

Yrtit ovat hengissä, vielä...

No niin, yrttilapsukaiset ovat kasvaneet sen verran, että pääsivät muuttamaan parvekeruukkuihin. Saa nähdä, että tunginko ahneuksissani liian monta puskaa samaan ruukkuun.

Tässä kuvassa yrtit ovat 10 päivää vanhoja:

Näin isoiksi yrtit ovat kasvaneet kuukaudessa. Ruohosipulit muuttivat jo reilu viikko sitten omaan ruukkuunsa.

Ja tässä yrttilapsukaiset totuttelevat oloonsa lopullisessa majapaikassaan (jos maustepurkkeja ei lasketa mukaan).

Peukut pystyyn

Minttumaa- ja Minttumaan takana -blogeissa on arvonta. Toivottavasti onni suosisi, arvonnan palkintoina olevat pussukat ovat todella ihania. Tykkään!

Tässäpä vielä linkit:

http://minttumaa.blogspot.com/2012/05/arvonta.html
http://minttumaantakana.blogspot.com/2012/05/arvonta.html

Pilttipurkkien uusiokäyttöä

Olen säästänyt pojan välipalahedelmäsosepurkit askartelua varten. Kynttiläkippojahan niistä ei suositella tehtävän, koska kapeneva purkin suu aiheuttaa vaaran, että tuikku roihahtaa tuleen. Siispä olen pitänyt silmät auki ja netistä tulikin vastaan yrtti-istutuksia purkeissa. Niinpä tuumasta toimeen ja ideoimaan.

Messinkilangasta leikkasin neljä pätkää, jotka sidoin keskeltä yhteen, näin:

Seuraavaksi kiedoin purkin kaulan ympärille pätkän lankaa. Neljästä langasta taitoin ripustuslenkin, näin:

Loput pätkät kieputtelin purkin kylkeen koristeiksi ja lopputuloksesta tuli tällainen:

Ei muuta kuin mullat purkkiin ja siemenet perään. Pienilehtistä basilikaa olisi sitten tarjolla jossain vaiheessa kesää.

Tuutulauluja ja bloggaamista

Tuleepa sekin nyt testattua, että onnistuuko tuutulaulujen hyräily ja bloggaaminen yhtäaikaa. Ihan hyvin onnistuu. Tämä ilta on taas niitä iltoja, jolloin saa hyräillä tuu-tuu-tupakkarullaa monenmonta säkeistöä.  Tämän hyräily- ja laulumaratoonin jälkeen maistuu kyllä iso kuppi haudutettua teetä. Flunssan jäljiltä kurkku on kuin Saharan autiomaa ja ääni kulkee vain puoliksi.

Viherpeukalointia

Pari viikkoa sitten kylvämäni yrtit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Nyt sitten alkaa tuumailu, että millaisiin ruukkuihin tai laatikoihin siirrän taimet jatkamaan kasvuaan parvekkeelle. Haaveissa olisi noihin jo olemassa oleviin parvekelaatikoihin keksiä jotkut kivat jutut. Pussissa odottaa lisäksi vielä lehtisalaatin ja retiisin siemeniä. Niillekin pitäisi keksiä hyvä kasvupaikka.

Roikkuvaan pajuamppeliin on suunnitelmissa hankkia lähempänä kesää parveketomaattia ja seinäamppeleihin amppelimansikoita. Saa nähdä mitä muuta tässä vielä tulee kokeiltua, sillä kyllä tuo peukalo sen verran vihertää, että voisi uskaltaa kokeilla vielä jotain muutakin herkkua kasvattaa.

Tässä kaksiviikkoiset yrttipoikaset.

Viikonloppu vähillä unilla

Loppuviikosta kotiimme muutti ärsyttävä flunssavirus. Eihän siinä mitään, mutta kun pojalla on hampaiden puhkeamiset pahasti kesken ja yöunet muutenkin todella katkonaiset, niin viikonloppu meni hyvin vähillä unilla koko perheellä. Ja mikä pirttihirmu Emännästä kuoriutuukaan, kun väsymys painaa. Sääliksi välillä käy tuota Isäntä-reppanaa.

Noh, paranemaan päin ollaan, ja ajatuskin kulkee joten kuten, (kysyä voidaan, että onko se edes kulkenutkaan koskaan...) niin päivityksiäkin tulee (toivottavasti) vähän tiuhempaan.

Pohdin tässä viikonlopun aikana tätä blogin tarkoitusta. Se ei vielä ole selvinnyt, mutta näillä mennään!

Yrttien yrittämistä

Haaveilen vehreästä parvekepuutarhasta, joka pursuaa kaikkea herkullista. Peukaloni ei kuitenkaan ole kovinkaan vihreä, joten tyydyn vähän vähempään ja istutusruukuissa kurkotteleekin yrttien pieniä alkuja. Edellisestä kerrasta on useampi vuosi aikaa, ja silloin ruohosipulit heittivät henkensä hyvin nopeasti. Oregano ja timjami sen sijaan kukoistivat oikein mainiosti. Niinpä luotin näihin kahteen sitkeään yrttiin tälläkin kertaa. Sinnikkyys kuulemma aina palkitaan, joten päätin toisen kerran yrittää ruohosipulin kasvattamista. Lisäksi kaupasta tarttui mukaan pienilehtistä basilikaa.

Tässä kuvassa taimet ovat neljä päivää vanhoja. Tälläkään kertaa kaikki ei mennyt kuin Strömsössä: lueskelin kyllä siemenpussien ohjeet hyvin, mutta päätin kuitenkin ripotella joitain siemeniä, varmuuden vuoksi, hiukan reilulla kädellä (lue: koko pussi viiteen ruukkuun). Katsotaan kuinka Emännän yrttiviljelyn tällä kertaa käy.

Huomatkaa näppärät, kosteutta kestävät merkkikyltit :D

Kaiken alku ja juuri

Uusi blogi on syntynyt! Isona-blogi kertoo meidän perheen arjen touhuista, siitä millaista se elämä isona oikein on. Blogia päivittelee Emäntä, vähän vajaa kolmekymppinen koti-äiti. Päivityksissä vilahtelee myös Isäntä sekä vielä virallista bloginimeä vailla oleva jälkikasvu.

Blogiin on tarkoitus kuvata arjen asioita, tapahtumia ja tuumailuja.

Tässä esittelyä lyhykäisyydessään. Ehkä myöhemmin tulee syvemmät esittelyt.

Tervetuloa!